varpainjaloin

Vilijonkka arpoo

2011-10-25T17:38:00.000+03:00

Vähän erilainen arvonta Vilijonkan kotona.

Mitä löysimmekään metsästä!

2011-08-06T14:15:00.001+03:00

Katselimme ensin etäältä, emmekä olleet uskoa silmiämme. Mutta kyllä se vaan oli ihka oikea keijupuutarha!

Rouva Sinikello oli keräämässä mustikoita.

Pikkutyttöjä saa näköjään patistella keijulassakin.

Herra Pikki oli puuhommissa.

Isoja kuormia piti kantaa talven varalle.

Välillä sai levätäkin.

Sateenkaarineitokin tuli ihmettelemään suurenmoista satoa.

Kannattaa kulkea silmät auki. Voi nähdä vaikka mitä!

Osallistumme kisaan täällä.

Sitä sun tätä

2011-06-15T10:44:00.013+03:00

Viime aoikoina olen tehnyt vaikka mitä, mutta en ole saanut niitä blogiin asti enkä varmaan ikinä saakaan. Enimmäkseen olen väsännyt leluja, jotka ovat jo kadonneet leikkien kätköihin. Se on tietysti tärkeintäkin, mutta enpä nyt pääse pätemään kaikilla tekeleilläni. Jotain olen saanut pyydystettyä kameran eteen.

Ylemmästä paidasta uupuu vielä helman käänne, alempaa en laiskuuksissani aiokaan kääntää, kun se kerran rullautuu noin söpösti ihan itsekseen.

Tein tosi hienot housut, joissa on oikein valevetskariläppä ja kaikkee, mutta jostain syystä en saa tähän sitä kuvaa, jossa se paras pala näkyisi. Melkein muuten on nuo takakaarrokkeet kohdakkain.

Tää nakupelle on Sirkku. Vaatteita olen ehtinyt lähinnä suunnitella..

Osasin virkata tällasen variksen ihan vaan valmista varista tuijottelemalla. Vähän tässä laimentaa glooriaa se tosiseikka, että sain tosiaan tuon yhden tehtyä. Näitä tuli siis luokkani oppilaille lahjaksi, ja luokan avustaja virkkasi kaikki loput.

Tällasen huopakukkakedon tein äidilleni.

Nämä nappipinnit, -pompulat ja -rintakoru menivät lahjaksi naapurin tytölle.

Elämää kädellisten klaanissa

2011-05-05T19:10:00.008+03:00

Lapseni polveutuvat apinasta, sanoo kreationistit mitä hyvänsä. Juuri kun saan paidat valmiiksi, hihat ovat liian lyhyet. Vikaa voi kyllä Ottobren kaavoissakin, ne kun kovasti tykkäävät niistä vajaamittaisista hihoista, enkä aina kiinnitä huomiota siihen siinä kaavanpiirtämisvaiheessa. Jatketaan sit joskus jollain resorinkappaleella.

Näille onkin jo olemassa samanlaiset vihreät housut pariksi. Näiden resori tuppaa löystymään tosi herkästi, vaikka sen pitäisi olla samaa napakkaa kuin muidenkin. Pitää ehkä kokeilla jotain kuminauhaviritystä avuksi.

Vapuksi piti laatia peikkomekko. Säkkikangasta oli liian kapea pala hoikankin takamuksen peitoksi, joten ommeltiin vähän helmoja. Olkaimet ovat suoraan vanhasta essusta.

Muutaman rintakorun olen myös huovuttanut. Villa on ihanaa.

Kyöpelinvuoren kuulumisia

2011-04-24T14:45:00.004+03:00

Tiedän kohta Star warsista vaikka mitä, vaikka en ole yhtään elokuvaa nähnyt. Tämä on R2D2 tai jos ei olekaan, niin ainakin joku sellanen.

Nämä pääsiäiskanat ovat villakokeiluja. Toinen on ihan kana-aivo, pelkkää villaa vähän neulalla tökitty vaan. Toisella on päässä massapallo. Kumpaankin oli yhtä vaikea kiinnittää helttaa ja nokkaa.

Pari pipoa, yksi omalle kuopukselle, toinen pikkuserkulle.

Kuranpalvontaa

2011-04-05T17:46:00.007+03:00

Tein lapasia lapsille. Avaruuskuosisia tuli kahdet, kun ekat oli liian pienet. Muistaako joku tämän kankaan? Se on ikivanhaa pulia, vanhasta kunnon Ekopirpanasta tilattua. Ei tainnut silloin paljon muita kestovaippatarvikekauppoja ollakaan! Minä tosin tein tuosta kerettiläisenä ruokalappuja ja nuokin palat on leikattu niistä vanhoista ruokalapuista. Kukkakangas on samaa, josta tein tyttärelle takin. Kämmenen puolella taas on Kangastukusta tilattua FOV:ia, tosin tuo oli vielä hetki sitten ulkoiluhousujen lahje. Varsinaiset kierrätyshanskat siis tällä kertaa. Sisällä ja resorina on merinoneulosta.

Koska Star wars on niin älyttömän upee, virkkasin Boba Fettin. Tässä tuli nyt se moka, että olen virkannut aina silmukan takalenkistä. Jäi ikävän löysäksi ja sisuskalut paistaa läpi, mutta leikkiä se ei haittaa.

Viitta tieteskii kuuluu tälle tyypille.

Satuja päässä

2011-03-17T10:37:00.009+02:00

Piti oikein tarttua Grimmin satuihin pitkästä aikaa, kun sain käsiini herkullisia satukankaita. Niistä syntyi aiempaa suurempia nappeja, joiden kuminauhat riittävät vähän paksumpaankin lettiin. Tästä voi verrata kokoja, vanhat punahilkat ovat siis hiukan alle kahden sentin, kun taas uudet ovat noin kolme senttiä halkaisijaltaan. Aiemmin kuvatut maatuskapompulat ovat muuten samaa kokoa, ja niitä on saatavana vaaleansinisen lisäksi myös valkoisena ja vaaleanpunaisena.

Kiitos kaikille tähän mennssä osallistuneille, useimpien kuoret ovat jo postissa. Japani-keräykseni jatkuu vielä ainakin nyt tämän viikon loppuu saakka. Kysellä saa siis muutenkin kuin Taitomaan kautta, kuten monet ovat jo tehneetkin.

Kultahanhi

(Tätä löytyy tällaisena kermanvalkeana tai hennon vaaleansinisenä.)

Bremenin soittoniekat

(Näitä kankaita on myös vaaleanpunaisena, limenvihreänä ja vaaleansinisenä, jos oikein huolellisesti pengon kaikki kangaskasat.)

Lumivalko ja ruusunpuna

Kolme pientä porsasta

(Tätä on myös punaisena.)

Ostin itselleni Fiskarsin Shapecutterin, jolla opettelen leikkaamaan sieviä kartonkipalasia. Luulin sitä hiukan helpommaksi, mutta kyllä nuo soikiot alkaa jo sujua!

Apua Japaniin!

2011-03-14T16:44:00.004+02:00

Sanat eivät oikein riitä, mutta rahalla sentään voi auttaa. Tällä viikolla joka ikinen Taitomaa-kaupastani tienattu euro lähtee japanilaisten avuksi. Jos haluat osallistua keräykseeni, mutta just nuo eivät nappaa, kysele sähköpostilla jotain kiinnostavampaa. Ompeluun ei nyt ole aikaa, mutta pinnejä ja pompuloita voin kyllä väsätä.

Epähuomioita

2011-02-24T16:21:00.005+02:00

Paitoja tarvittiin, siispä tein housut.

Tällä kertaa toivottiin vähän kapeampaa mallia, sellaista joka ei ihan hirveästi löpöttäisi lahkeissa. Malli onnistui aika hyvin. Resorit on itse asiassa aika pitkät, mutta ihan pikkuisen kuitenkin jätin löpövaraa lahkeeseen, niin eihän ne oikein näy.

Koska niitä paitoja tarvittiin edelleen, ompelin haalarit. Ei nyt ihan mee putkeen.

Lintu lensi oksalle. Taas.

2011-02-13T17:19:00.007+02:00

Työt haittaa harrastuksia aika pahasti! Eihän tässä ehdi edes ommella enää. Sain nyt sentään yhdet haalarit valmiiksi. Näistä piti tulla ihan kuvattomat, jotta olisin ehtinyt tehdä paritkin haalarit, mutta innostuin sitten väkertämään tuon tipusen. Ei kovin mielikuvituksellista, kun tästä se lähti ja siihen se ajatus sitten jäi. En voi luvata, että kykenisin keksimään mitään uutta jatkossakaan.

Aika paljon paistaa tuo pohjavalkoinen tuosta sydänkankaasta.

Olen jatkanut nappikauppaa hiukan isommilla napeilla ja hiuslenkeillä.

Sain käsiini myös pienen satsin värikkäitä pinnejä, pinkkejä ja oikein ärhäkän vihreitä. En ole uskaltanut panna näitä vielä myyntiin, kun en uskalla päättää mitkä kankaat olisi sopivimmat. Vihreitä ei kuulemma saa enää lisää, niin todennäköisesti palvon näitä tyhjinä liian pitkään. Viiden vuoden päästä tyttäret ei enää halua niitä.

Pinni kireellä

2011-01-13T16:17:00.005+02:00

Sain vihdoin uuden satsin pinnejä ja vähän kankaitakin, kun niistä oli kova pula. Ehhehe. No itse asiassa juuri tätä tiettyä maatuskakangasta ei meinaa löytää enää mistään, ja nytkin sain sitä vain ihan pienet palat ja vain kolmea väriä.. Muutamaan nappiin niistä nyt kuitenkin riittää, ja niistä tullee kaikista pinnejä.

Osa on jo Taitomaassa.

Paluu planeetalle

2011-01-02T16:23:00.003+02:00

Töihin pitäisa palata, eikä sinne sovi mennä ilman vaatteita. Onneksi Kontti myy vanhoja verhoja, joista kätevä emäntä ompelee itselleen hameet! Äitini mielestä tuo puolukkahame on ihan outo. Hah!

Näppärä tyttö verhoili itse itsensä.

Pääsääntöisesti pukinkontista putkahtaneita

2010-12-30T16:28:00.009+02:00

Keijulle keijuja.

Pöllömiehen arkivaatetusta.

Parit pöksyt tuli taloon. Nyt on vihdoin saavutettu se optimaalinen malli!

Päheet jumppakassit eskariin ja tanhuun.

Maatuskakassi kaverille. Tän kanssa meni sellanen pieni maatuskapussukka.

Vauvanvaaterintamalla syntyi myös jotain uutta:

Tellervo tykkää autoista.

Ja traktoreista.

Pienelle veljentyttärelle meni body ja pöksyt.

Nämä tein just äskettäin vesirokkoa varten, mutta ei se rokko sit vielä iskenytkään kuin isosiskoon vaan. Bambu on kuitenkin niin ihanaa päällä, että kokeilukierroksen jälkeen Tellervo haki nämä sohvalta ja vaati uudestaan päälleen. Että ilman rokkoakin voidaan siis käyttää.

Puupään hommia

2010-12-18T11:10:00.008+02:00

Oikeastaan näitä ei saisi vielä näyttää, mutta oon niin innoissani, etten vaan pysty! Taannoin paikallisella steinerkoululla oli myyjäisissä pieniä puuhahmoja, joista lapsemme innostuivat kovasti. Ja äiti kans! Näitä on nyt sitten syntynyt vähintäänkin riittävästi kahden lapsen tarpeisiin, ja pari menee vielä joulupakettiin tutuille lapsukaisille.

Tytöt on hyvin pieniä, alle 5 cm korkeita, pojat sitten hitusen pitempiä. Siveltimiin oisin voinut satsata, mutta menköön nyt harjoituskierroksena näin. Nää sit tulee joululahjaksi, eli tuttavat pitää suunsa supussa tietyssä seurassa!

Metsänneitoja

Ilmeisesti epäonnistuneesta kauneuskirurgiasta kärsivä viittasankari ja muutama hörhötyttö.

Helmi, Talvikki ja Tytti.

Hyvisritareita

Kroko tai dino tai mikälie, Paavo-pankkirosvo sekä robotti

Tonttu vie kunnian minun työstäni!

2010-12-13T10:49:00.006+02:00

On tää julkeaa! Tein Aatokselle housut ja paidan, mutta vain paita uskotaan minun tekeleekseni. Housut teki kuulemma joulumuori ja tonttu ne ystävällisesti toi. Mutta oikeesti se olin minä, uskokaa nyt joku! Kaiken lisäksi nämä onnistuivat tosi hyvin, mutta kuvaa varten jouduin kaivamaan ne esiin pyykkikorista. Taskut on ihan huiput!

Kävin kaksissa joulumyyjäisissä myymässä nappijuttuja, pussukoita ja nyssyköitä sekä norsuja. Tulos oli todella positiivinen! Hauskinta oli kyllä se, miten ihmiset jäivät vilpittömän innoissaan ihastelemaan pöytämme antimia. Samassa pöydässähän oli myynnissä mm. näitä fantastisia leikkiruokia ja samasta blogista löytyviä tilkkupeittoja. Omista tekeleistäni meni lähes kaikki nappipompulat, ja sormuksistakin reilusti yli puolet. Pinnejä jäi vain kahdet! Norsuista innostuivat yllätyksekseni nuoret miehet! Pussukoita jäi jonkin verran, ja laitan niitä vielä Taitomaahan myyntiin.

Hassua muuten, miten sitä täällä blogistanissa oppii pitämään joitakin asioita aivan selvänä. Yllättävän moni nimittäin luuli maatuska- ja muita zakkakankaita kirppislöydöiksi. Itsellä kun on pieni henkilökohtainen ongelma luottokortin ja Etsyn kanssa, niin eihän sitä tajua, etteivät kaikki seuraa kangasmarkkinoita niin tarkkaan. Mutta löytääkö joku tosiaan kirppiksiltä sellaisia kankaita?! Sille kirppikselle minäkin haluan!

Arvontalaulu raikaa, on arvonnan aika!

2010-11-17T17:51:00.003+02:00

Ja nalli napsahti Tuijalle!

Laitahan sähköpostilla osoitteesi ja kerro vielä onko toiveesi edelleen voimassa.

Kiitos paljon kaikille osallistujille!

Pykäsin tällaisen rannekorun vähän pienemmistä napeista. Vaatii vielä hiomista tämän toteuttaminen, jotta napit pysyvät varmasti kiinni, mutta on se tosi söde.

Ja sit tuli taas retrokankaista pinnejä. Japanin postit ei sitten ehtiny tähän arvontaan. Höh.

Kaikki on kaupan!

2010-11-15T10:52:00.005+02:00

Arvontaan on osallistunut ihan häkellyttävän paljon porukkaa! Tosi kivaa! Seikkailin eilen blogeissanne, mutta koska halusin katsastaa jotakuinkin kaikki, en ehtinyt monellekaan kommentteja jättää. Aivan valtavan taitavia ihmisiä sitä oikein onkaan.

Olen saanut jonkin verran kysymyksiä siitä voisinko myydä suoraan noita arpajaisvoittoja. No kyllä vaan! Olen tehnytkin ne lähinnä joulumyyjäisiä varten, kuten aiemmat norsut ja pienen peitonkin. Saimme ystäväni Anna-Maijan kanssa pöydän Lappeenrannan Linnoituksen joulumarkkinoille. Itse asiassa me olemme museon järjestämässä tilassa Vihreässä Makasiinissa. Tervetuloa ostoksille sankoin joukoin muutaman viikon päästä! Mutta jos matka on turhan pitkä ja haluaisit jotain tekeleistäni, niin näitähän saa ostaa minulta jo ennen myyjäisiäkin. Sähköpostilla tavoittaa!

pussukat 10 e

pinnipari 4 e

pompulapari 3,5 e

sormus 3,5 e

Tarkoituksenani on ehtiä tehdä myös muutamia housuja myyntipöytään. Tällaiset velourpöksyt syntyi eilen, kun kokeilin piirtää kaavaa, jonka mukaan housuilla olisi riittävän pitkä käyttöikä. Nämä on mitoitettu meidän tellervolle, ja näyttäisi olevan aika hyvin kokoa 80-86. Vielä pieniä muutoksia teen, mutta onpahan ainakin oikea koko saavutettu. Sekä ylös että alas jää reilusti kasvunvaraa, mutta resorit käännettyinä ne pysyvät päällä mukavasti jo nyt.

Pöksyt pitkänä
ja pätkänä.

Ai niin, joitain muitakin kysymyksiä oli. Etsyssä suosikkimyyjäni on ollut essentialsupplies, jolla nyt on puoti kiinni. Muuten ostelen ihan keneltä sattuu. Teen aina naurettavaa hintavertailua ja sitten ostan useammalta eri myyjältä, jotta voittaisin jonkun vaivaisen euron, kun postikulutkin laskee mukaan. En siis ole mikään uskollinen asiakas, vaan tyynesti ostan sieltä, mistä halvimmalla saa.

Pinneistä olen kokeillut sekä sellaisia, joissa on vain reikä, että sellaisia, joissa on se liimatäppä. Kummassakin on puolensa, ja kumpikin vaatii vähän kikkailua, jotta nappi pysyy. Kyllä ne saa pysymään, mutta en osaa sanoa kumpi olisi toimivampi tapa.

Ja sitten jokunen on kysellyt voisinko ottaa kimppaan mukaan, kun teen seuraavaa nappitilausta. No voin tietysti. Jos siis joku kokee, ettei ole ihan yhtä hölläkätinen luottokorttinsa kanssa kuin minä, voi taas lähestyä sähköpostilla. Pelkkien nappien kanssa on kuitenkin hankala pelata, melkeinpä niihin sen oman työkalunsa tarvitsee, mutta nekin ovat edullisia. Jos innokkaita ilmaantuu, voisin kysellä kimppatarjouksia.

ARPAJAISET

2010-11-10T10:26:00.008+02:00

Mietin viime yönä ihan naurettavan kauan erilaisia sanaleikkejä tyyliin varpajaiset tai arpainjaloin. On se hyvä, etten ryhtynyt silloin päivittämään blogia.

Nyt siis arvotaan pussukka tai setti nappijuttuja.

Osallistua voit kertomalla kommenttilootaan minkä palkinnon haluaisit mieluiten. Ja täälläkin on nyt tuttu kuvio, eli lukijapaneelissa olevat saavat toisen arvan ja mainostamalla omassa blogissa saa kolmannen. Jos nyt ei oo omaa blogia, niin mainosta vaikka Facebookissa, en oo niin tarkka näistä. Kunhan nyt sit kerrot, että kuinka monta arpaa laitetaan!

Nalli napsahtaa ensi keskiviikkona, ei aavistustakaan monesko päivä se on enkä jaksa tarkistaa.

Pussukat on sellasia sopivankokosia, suunnilleen 12x14 cm, kaikki siis vähän erilaisia, ku en ollu niin kaavoihin kangistunu. Niissä on vuori ja "pohja", ja kaikissa on japanilaisia puuvilloja. Osa on paksumpaa canvasta, osa ohuempia käsityökankaita, mutta niissä on sitten tukikangasta apuna.

Nappisetti on siis kaksi pinniä, kaksi pompulaa sekä sormus. Setin voi valita näistä tai näistä tai sitten voi ehdottaa jotain ihan muuta yhdistelmää.

Kankaita pitäisi tulla lisää, mutta Japanin Kusti on ollu viime aikoina vähän hidas. Jos ehdin tehdä näytille jotain uutta, niin voittaja saa toki muuttaa mieltään.

Kaikki mukaan sankoin joukoin!

vaaleanpunainen, vaaleanvihreä, musta tai valkoinen maatuska

myyrä, bambi, siili tai Liisa ihmemaassa

ruskea, luonnonvalkea, musta tai punainen sieni

nappisoppa

Arpajaisvirittelyä

2010-11-09T10:25:00.009+02:00

Virallinen arpajaispostaus saa odottaa vielä iltapäivään tai huomiseen tai johonkin talon vaativille räkänokille sopivaan ajankohtaan, mutta pääsin niin sopivasti nyt koneelle, etten malttanut olla laittamatta esille näitä eilen valmistuneita palkintovaihtoehtoja jo nyt.

Tarjolla siis Punahilkka kumppaneineen,

Polka dots,

ja toisen väriset,

metsän antumet,

kanelisokeria,

mansikkapilkut,

sekä retrosatsi.

Lisäksi eilen syntyi vielä kalenteriin kannet. Näitä en kuitenkaan arvo, koska tämä on jo ostettu. Mutta tulossa on vielä pari juttua, joista voittaja pääsee valitsemaan.

Nappiin meni taas

2010-11-06T13:51:00.009+02:00

Nyt on upouusia pinnejä, joista ei nappi napsahda irti sitten millään. Koruliimakin on tilattu kaukomailta juuri tähän tarkoitukseen, ja sen pitäisi olla perinteistä pikaliimaa parempaa. Ensimmäinen erä on juuri valmistunut, toinen satsi on kuivumassa. Arvatkaa jääkö tähän koukkuun!

Nämä ovat loistavia joululahjoja yksittäin tai settinä, ja varmaan jo keksittekin millä meidän tytärten joulukalenterin luukkuja täytellään tänä vuonna...

Näitä saa pian Taitomaasta, ja joulukuussa Lappeenrannan Linnoituksen joulumarkkinoilta Vihreästä makasiinista.

Tilkkutuokio

2010-11-03T13:46:00.008+02:00

Oli ihan välttämätöntä tehdä pieni tilkkupeitto. Meillä ei kyllä ole tälle käyttöä, koska se on sellaista vauvanvaunukokoa, mutta en tiedä raaskinko myydäkään. Välissä on polyestervanua, vaikka vannoin, etten sellaisesta enää peittoa tekisi, mutta kun se puuvillainen levyvanu on turkasen kallista. Nurjalla puolella on paksua fleeceä, joka myöskään ei tavallisesti kuulu suosikkeihini, mutta kieltämättä peitosta tuli sen avulla lämmin ja pehmeä.

Kaikki on kierrätyskankaita vuosikymmenten takaa.

Pussukoita valmistuu myös myyjäisiä varten. Mistä näitä sienikankaita vieläkin riittää? Miulla on niitä ihan hirveästi!

Nämä napit lähetin serkulleni synttärilahjaksi.

Napeista on tulossa arvonta aika pian. Odottelen muutamia kankaita niitä varten, kun ennestäänhän ei tietenkään ollut tarpeeksi tavaraa nurkissa. Jotain muutakin arvon samaan syssyyn, mutta koitan nyt ensin saada kaikki kamppeet kasaan.

Villahulluutta

2010-10-26T17:13:00.004+03:00

Kyllä se vaan kannattaa, villaan sijoittaminen nimittäin. Vaikka kertaostoksena villahankinnat ovat kalliita, halvaksi se silti tulee ommella ne ihan itse. Ja kun nää on niin ihanan pehmeitä ja ihan älyttömän kivoja!

Näissä asennoissa lapset halusivat omat kerrastonsa kuvattavan.

Paitojen kaavana on Farbenmixin Zoe, jossa on aina vähän hankaluuksia pääntien kanssa. Oli materiaali mikä hyvänsä, kanttaus ei tunnu onnistuvan ikinä, eikä resorikaan tunnu ihan istuvan. Muutenhan tuo malli on aivan loistava. Pikkasen piti kuitenkin kaventaa sitä vartalonmyötäistäkin mallia meidän hoikkiksille. Paidat ovat ihan kelvollisia sellaisenaan käytettäiksi, mutta kalsareista tein ihan sukkahousunpiukat, jotta menee hyvin housujen alla. Käytin jotain Ottobren kaavaa, ja leveys oli koosta 86, pituus koosta 122. Tuli juuri sopivat.

Napeille tuli heti käyttöä, kun Vellamo toivoi uusia pompuloita. Tänään päässä oli nämä kolme, huomenna saattaa olla useampiakin, koska suden ja Punahilkan lisäksi tarvitaan ihan selvästi myös mummon mökki ja hameen helmat. Ja pupu.

Tervetuloa uudet lukijat! Mukavaa kun tulitte! Tekisi mieli pitää ne arpajaiset, joista jo aiemmin kohkasin, mutta en tiedä mitä arpoisin. Ehdotella saa.

...Pyysivät he mukaan yhden toverin!

2010-10-24T11:09:00.003+03:00

Mutta sen yhden völjyssä tuli muutama lisää.

Näistä jokunen on Taitomaassa myynnissä, ja myöhemmin niitäkin löytänee joulumyyjäisistä.

Ja iso kiitos kaikille kommentoijille! Tulee tosi hyvä mieli kaikista kommenteista! Ja lukijoitakin on ilmestynyt hujauksessa muutama lisää. Kohta ois vissiin arpajaisten aika...

Miksi sinulla on niin kauhean suuri suu?

2010-10-22T15:42:00.003+03:00

Olipa kerran nappikauppias, jolla oli tylsä ilta ja pieni palanen japanilaista kangasta.

Näitä saa ostaa tällaisissa viiden (tai ehkä kuuden, en oo vielä päättäny) erissä, joihin kaikkiin kuuluu ainakin Punahilkan kasvot, hameen helmoja sekä susi. Kysellä voi suoraan minulta sähköpostilla, mutta tarkoitus on saada näitä eräänä päivänä myös Taitomaahan saakka.

Sen pituinen se.

Kolme pientä elefanttia marssi näin

2010-10-20T14:34:00.005+03:00

Enemmänkin ois marssinu, mutta vanu loppui kesken. Nää marssii aikanaan joulutorille myyntiin. Tai sitten ne adoptoidaan omien lasten leikkeihin sitä ennen.

Hippinorsu on oma suosikkini.

On nääkin ihan söpöt.

Vesurilla päähän

2010-10-17T11:52:00.006+03:00

Tässä sitä on yritetty saavuttaa täydellistä hattukaavaa, mutta vielä ollaan vähän vaiheessa. Aivan käyttökelpoisia nämä kaikki kyllä ovat, ja juuri sopivia näille viileneville ilmoille. Tuo aiemminkin postattu ruskea myssy on ehkä kooltaan sopivin, mutta mallissa on vielä aika paljon hiomista.

Tässä on ensimmäinen vesuripiponi. Siitä tuli melko hyvä, mutta hiippa on ehkä kuitenkin hiukan liian pitkä, ja vesurin koukkukin saisi olla timakampi.

Tästä taas tuli liian suuri, vaikka luulin tekeväni ihan samaa kokoa. Vesurin koukku on kuitenkin vähän paremmalla korkeudella, mutta muuten malli ei ole ihan meidän ipanan päähän valettu. Toisaalta mistäs sen vielä voi tietää, koska se tosiaan on liian iso. Kangas on kuitenkin aivan hurmaava, onneksi sitä on vielä jäljellä uusiin kokeiluihin.

Tiikerinvillaa ja kierrätyshiippa

2010-10-12T16:41:00.003+03:00

Tellervo Terästiikeri tarvitsee talvitamineita. Nämä villapöksyt on tarkoitettu ihan jalkojen lämmikkeeksi, vaippahousut on ihan erikseen. Kaava on sovellettu Ottobre 1/09 Nunnu-housuista. Lahkeita on pidennetty roimasti (en tajua ollenkaan Ottobren vimmaa jättää raajat aina puolipaljaiksi) ja sekä ylhäällä että alhaalla on resoria.

Ihan päheet. Tosi kivaa tuo Sampsukan villaneulos, kestää aika hyvin konttaajan polvissakin.

Tän piti olla Gyntherin kaava, mutta eihän tuota kangasta ollut tarpeeksi ja Tellervon pääkin oli ihan vääränlainen siihen kaavaan. Hiukan enemmän oisi saanut mennä otsalla eteen, mutta jos sitten seuraava myssy menis.

Kangas löytyi Kontista, vuorina taas on kirppikseltä löytynyt vanha päiväpeitto. Siitä tein keväällä myös pyörätuoliviitan. Äsken jo riehuttiin puistossa uusi pipo päässä ja hyvin lämmitti.

Hitaasti tapahtuu

2010-10-10T16:46:00.005+03:00

Olen niin keskittynyt virkkaamaan japaniksi, ettei mikään muu meinaa valmistua (ei tosin ne japanilaiset virkkauksetkaan). Tämä essu meni tilauksesta siskon työkaverille, joka piti fiksuna tätä. Tämän nyt vaan tein vähän eri tavalla, eli reunat on kantattu. Kangas on taas japanilaista puuvillacanvasta.

Toisessa taskussa on tässäkin tuo lenksukka avaimelle.

Tämä kangas on ihanaa, mutta mielestäni se venyy rumasti, kun valkoinen pohjaväri tulee niin paljon näkyviin. Tein sitten tämän Farbenmixin Hannah-tunikan perusteella. Kaavaa piti vähän säätää, koska kangasta oli liian vähän, mutta tästä tuli ihan loistava. Aluksi meillä oli tyttären kanssa erimielisyyttä siitä, miten sen pääntien kuuluu olla, mutta sitten tajuttiin vähän kiristää kuminauhaa, ja johan äitikin pystyi taas käyttäytymään aikuismaisesti.

Kevyttä herkkua

2010-10-01T13:55:00.005+03:00

Ei ollu mitään makeaa, niin piti tehdä ite. Malli on ihan omasta päästä.

Kuorrutuksena on mansikkaa ja vaniljaa.

Pohjana maukas suklaataikina.

Ompelukonettakaan en ole ihan kokonaan hylännyt. Tai saumuria varsinkaan. Tässä on kokeiltu sopivaa kaavaa oikein hoikkien lasten velourhousuihin. Taka-ajatuksena on tietysti se, että pöksyt pysyvät jalassa, mutta myös se, että jäljelle jäävästä kankaasta saa vielä vauvalle haalarit!

Vähän erilaisia vyötärövariaatioita.

Koukussa entistä tiukemmin

2010-09-28T10:51:00.006+03:00

Virkkaaminen on ihanaa! Tänään valmistui meduusa, jonka ohje on oma.

Lonkkukin sai silmät päähänsä. Lonkun ohje oli sovellettu kirjasta Supersöpöt maskotit. En millään malta odottaa postia Japanista, mutta paremman puutteessa kelpasi tuokin kirjastolöytö. Ei siinä kovin kiinnostavia ohjeita kyllä ole, mutta kai tässä voi vähän harjoitella ennen kuin luulee osaavansa virkata japaniksi.

Lonkeroiden lumoissa

2010-09-27T14:26:00.002+03:00

Annoin pikkurillin ja se tempaisi koko käden. Amigurumi. Tässä ensimmäinen luomukseni, ja sen kunniaksi tilasin Japanista aiheeseen perehdyttävän kirjan. Saattaa olla, että selviän ilman japanin opiskelua, jos numerot näyttää tutuilta kuitenkin.

Myyräntyötä

2010-09-18T12:23:00.006+03:00

Pikkusisko sai synttärilahjaksi söpösöpön essun, jonka taskut ovat juuri sopivat söpösöpölle siskolle. Taskuessu tulee käyttöön töihin, jossa Pikkusisko kuulemma tunnetaan myös nimellä Kuritäti. Opettaja siis hänkin.

Itsekin tarttisin töihin samanlaisen, kun vaatteissani ei kerta kaikkiaan ole taskuja, mutta kannettavaa tilpehööriä on vaikka kuinka. Olen jo monta vuotta suunnitellut ompelevani tällaisen, mutta ei sitä itelle tule tehtyä. Ei, vaikka nyt kantoliinakautenakin tästä olisi paljon hyötyä. Pitäis vissiin terästäytyä, kun ihan hujauksessahan tuon teki.

Kangas on Etsy-löytö, tukevaa puuvillacanvasta.

Toiseen taskuun mahtuu hyvin puhelin, toiseen sitten nippu avaimia, muistivihko ja vaikka suklaapatukka. Karttakeppi pitää kantaa käsin.

Toiseen taskuun ompelin renkulan, jos siihen saisi vaikka avaimet helpommin ripustettua.

The owlman is back!

2010-09-15T11:00:00.003+03:00

Pöllömies tilasi äidiltään arkivaatetusta, ja äiti harkitsi kauan ja hartaasti resorin väriä. Ihan puolisen vuotta piti miettiä. Sitten piti vielä vähän aikaa miettiä, että miten päin sitä nyt sitten nurjalla taittaisi, jos haluaa resorin tollee kapenemaan halkion reunassa. Piti vielä ommellessakin pari kertaa harkita uudestaan.

Opettelin jo keväällä tällaisen neppihalkion tekemisen ja se oli ihan käsittämättömän helppo. Luonnollisestikaan en enää muista miten tällainen tehdään.

Mie&mie

2010-09-14T13:01:00.009+03:00

Olen taas käynyt inspiroitumassa Me&I-kutsuilla, mutten ikinä raaski ostaa niitä kestäviä canvashousuja. Pääton vihdoin tehdä ihan itse. Puuvillacanvas löytyi Kangastukusta, kaavat muokkasin Ottobren 1/09 housukaavoista meidän hoikkalaisille sopiviksi, ja sitten vaan peitetikkikone laulamaan. Tuosta nyt näkyykin, että näillä on kävästy jo hiekkalaatikolla, ja toistaiseksi ovat kestäneet. Katsotaan myöhemmin mitä tämänpäiväinen eskarin urheilutempaus on saanut pöksyille aikaan...

Taskuissa on vinokantti, kun en viitsinyt vuorittaa.

Polvet ovat kaksinkertaiset.

Lahkeensuussa on kiristin. Alun perin oli tarkoitus tehdä hieno sinkiläreikä, mutta en tiennyt miten saisin sen kuminauhan sieltä ulos, niin ompelin ihan vaan napinläven.

Takana on ihan perussettii, taskut.

Liskojen yö, ja aamukin

2010-08-23T11:22:00.003+03:00

Taas tuli paikattua ja pidennettyä yhdet vanhat pöksyt uuteen uskoon. Paikkakangas on tällä kertaa Marimekon Noppa-kangasta, jota yllättäen oli kaapissa yli kaksi metriä. Se sopi hyvin liskolle, josta tosin tuli vähän myös kilpikonnan ja siilinkin näköinen. Sen nyt piti olla noin korkea, että ne rispaantumat saatiin mahtumaan sen alle.

Ilokseni huomasin ratsastavani aivan trendien harjalla, nyt kun kerran pidennän näitä resoreita vajaamittaisiksi jääneisiin housuihin. Eilen nimittäin kävin Me&I-kutsuilla, ja tajusin, että nehän myy samaa kamaa hienosti joogahousuina! Tosin niitä on vissiin markkinoitu vain tytöille, mutta ei meillä oo ennenkään sellasista välitetty. Aatos taipuu lootusasentoon ihan yhtä hyvin (tai huonosti) kuin meidän tyllerötkin!

Apinamarkkinat

2010-08-21T16:27:00.004+03:00

Lisäsin tuohon sivupalkkiin linkin Huutikseen, josta tällä hetkellä löytyy talvikampetta.

Tuunaustauko

2010-08-20T18:22:00.004+03:00

Noin puolitoista vuotta sitten tein housut, jotka sittemmin jäivät vähän lyhyiksi ja polvetkin olivat kuluneet puhki. Mutta mitä tekee köyhä äiti! Paikkaa polvet ja pidentää lahkeet! Tuli älyttömän kivat! Aatos ite sanoi just, että aikoo leikkiä nää jalassa kaikki päivät.

Sieniä sateella

2010-08-18T21:39:00.006+03:00

Nyt näyttäis olevan aika tiukka teema tää sienijuttu. Mutta voi onnetonta, miun piti tehdä vaatteita pojalle, mut ei näistä kyllä tullu! Tai voihan toi paita olla yhteinen.

Tää on nyt sitä aiemmin inisemääni väärää kangasta, eli popliinia kun piti olla trikoota. Tein tästä sitten Ottobre 1/09 Kerttu-tunikan. Pituus on koosta 116 ja leveys koosta 104. Tuli vieläkin vähän liian leveä. En tehny niitä kuminauhoja tuonne nauhakujaan, vaan ihan satiininauhalla hoidin homman.

Paita on Ottobren parhaat t-paidat -kaavalla. Tässä pituus on koosta 122 ja leveys koosta 110, ja se on aika hyvä. Meillä oli vähän erimielisyyttä taas peitetikkikoneen kanssa, mutta kerrassaan siisti tuli tällä erää kuitenkin.

Legginsit on jostain vanhemmasta Ottobresta. Pituus taas koosta 116, mutta leveys koosta 98 ja se on just hyvä! Itse asiassa ei ole edes ihan niukkapiukka, vaan just mukavasti ihan himpun verran löysä, jotta siinä pääsee vielä vähän kasvamaankin. Kurjuus vaan, että nämä olivat tänään eskarissa päällä, ja tuo kangas näyttää nyt jo polvista kulahtaneen. Pidin sitä niin hyvälaatuisena, mutta näköjään näppituntumani ei ole vielä riittävän kehittynyt. No, näillä mennään. Söpöt ne on vähän haalistuneenakin.

Pöllö istui puussa

2010-08-13T18:02:00.005+03:00

Eskari alkaa, eikä Pöllömiehellä ollu reppua, hyvän tähen! Sehän piti pikimmiten tehdä, ja tietysti sankarin teemaan liittyvästä kankaasta. Huh huh, oli se taas vaikeaa! Tai ei siinä ole vaikeaa kuin osien yhdistäminen, kun tuo tere tuppaa häiritsemään poloisen kotiompelijan mielentyyneyttä. Söpönen tuli kummiski.

Tytölle tein tän jo aiemmin, mutta nää pitäis molemmat vielä vuorittaa jollain tämäkällä kankaalla.

Sienestäjän valinta

2010-08-10T14:30:00.007+03:00

Tälle oli ostaja, mutta ostaja taisi unohtaa. Niinpä sen voi ostaa joku muu 18 eurolla.

Laukku on noin 30 cm leveä, noin 20 cm korkea, ja hihnaa piisaa noin 40 cm.

*MUOKS*

Uusi ostaja löytyi jo!

Vuori on keltainen ja kiinni koko lystin saa magneetilla.

Nämä myytiin jo, kerhokassi ja neuvolakortin kannet siis.

Ja nämäkin meni, penaali ja meikkipussi. Aika paljon tykkään näitä tehdä!

Pikkujuttuja

2010-08-08T15:30:00.008+03:00

Tässäpä on viime aikoina rävelletty pieniä juttuja, lahjaksi sekä myyntiin. Pussukoita, kansia, taskuja, taikurille viitta, avaruusmiehelle örkki.

Auttakaa!

2010-07-29T14:25:00.004+03:00

Onko kellään tätä trikoona? Minä nimittäin tilasin sitä peruspuuvillana, vaikkei todellakaan ollut tarkoitus. Jos joku voisi metristä tai edes puolesta luopua, olisin ikionnellinen. Voin vaihtaa siihen puuvillaan, johonkin muuhun kankaaseen, omaan käsityöhöni tai ihan silkkaan rahaan. Tässä oli nimittäin kerrankin oikein ajatus mukana, kun näitä tilasin, ja legginsit ois pitäny tytölle saada. Kivat housut tietysti noistakin tulee, mutta vähän eri sorttia kuin oli tarkoitus.

Kangas ja kuva ovat Michas Stoffeckesta, ja tilaisin heti pelkkää trikoota, jos postikulut ei olisi niin suuret. Jos joku vahingossa on nyt just Saksassa ja saa vähemmillä kuluilla tällaista toimitettua, korvaan ruhtinaallisesti!

Leikkimään!

2010-07-10T13:17:00.003+03:00

Luovien ihmisten yhteisleikki:

Lupaan lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle,
jotka jättävät kommentin tähän postaukseen.
Heidän tulee vuorostaan julkaista tämä omassa blogissaan
ja lähettää jotain itsetehtyä viidelle ekalle jotka siihen kommentoivat.
Sääntönä on että tavaran yms. pitää olla itse tehty
ja toimitettu osanottajille vuoden 2010 aikana.

Tällä kertaa bongasin jutun Tikbumsa-blogista.
Tulkaa nyt hyvänen aika sankoin joukoin mukaan! Eli siis se viisi tyyppiä ois toivottavaa... Ja ehdottakaa mitä tekisin. Saatan totellakin.

Tinttan tanttan tallallei

2010-07-08T18:52:00.010+03:00

Ihana Eero pitää mörkösynttärit, ja onhan se nyt selvää, ettei sinne viedä lahjaksi mitään kesyä pehmohauvaa tai aurinkoista t-paitaa, kuten aikaisempina vuosina. Nyt annetaan äreitä keppinukkeja varjoteatteriin! Hula hula!

Tässä sitä on hehkeä kesäpoika, herra 47 kaikkine rintakarvoineen.

Pretty woman, walking down the street, pretty woman, give your smile to me...

Sie ja mie, turvaa tie!

Lepakko läps!

En oikee tiiä miten päin oisin.

Bambit kassiin

2010-07-02T09:55:00.001+03:00

Toinenkin pikkukassi kerhopullolle tai lompakolle ja kännykälle.

Nyssykkäkokoelma kasvaa

2010-07-01T16:08:00.006+03:00

Postimies soitti kahdesti ja toi kankaita ensin Koreasta, sitten Japanista. Tähän pieneen kerhokassiin käytin lisäksi vähän retrosydämiä. Panen sen Taitomaahan, kunhan ehdin.

Tällaiset pussukat meni jo.

Tässäpä kangasmuisto vuosien takaa. Tämä on siis niitä ekoja kuviollisia PUL-kankaita, joita sai Ekopirpanasta ostaa. Tai juuri tämä kangas saattaa olla muualtakin, muistan saaneeni sen vaihdossa. Se on kuin paperia, siis rapisee yhtä paljon, mutta toisaalta on kyllä huomattavasti paksumpaa. Siitä ei siis tosiaankaan syntynyt vaippoja, mutta uimakoululaiselle tuli hyvä kassi!

Juhannustontut

2010-06-24T09:20:00.004+03:00

Hertta ja Martta.

Tellervolta puuttui unikaveri, ja ajattelin, että ehkä jonakin päivänä tyttö tykkäisi halia jotain muutakin kuin äitiä. Näihin apinoin idean jostain blogista tai nettikaupasta tai ihan jostain muualta, joka tapauksessa jostain valtamerten takaa. Idea jäi itämään, ja tällaiset muutti meille.

Vellamosta on ihan törkeää, että toisella on ripset ja toisella ei.

Nää on tällasia melko laihanlaisia tyttöjä.

Kännykkäpussi

2010-06-23T10:09:00.005+03:00

En nyt pääse eroon tästä sienikankaasta, joten siitä syntyi myös kännykkäpussi äidilleni synttärilahjaksi. Jossain kohdissa kanttaus oli liian vaikeaa, mutta äidithän palvoo lastensa käsitöitä, vaikka niissä ois mitä mokia.

Takana on tollanen solki, että pussukan saa roikkumaan johonkin esille, että kaikki ihastelis sitä, ja sit äiti vois ylpeenä sanoo, et mun tytär teki sen.

Magneetilla saa pussin näppärästi kiinni. On se niin hieno!

Kansia korteille tai pusseja passeille

2010-06-20T11:23:00.003+03:00

Muutama kansi matkalla Taitomaahan. Näistä tein nyt vähän tukevampia kuin tuosta aiemmasta omastani. Kyytiin mahtuu passit, neuvolakortit, postikortit, tai vaikka reissuvihkot kouluun. Vellamo ehdotti näitä myös suojaksi pienille piperrystarvikkeille, kuten tarroille ja pienille vihkoille ja kauniille papereille.

Pykälää suurempi pussukka

2010-06-18T21:54:00.005+03:00

Meillä on sen verran ehtiväinen vauva, että ompeluaika on tosi vähissä. Siksi pitää blogata tällaiset surautuksetkin yksittäin, kun koskaan ei tiedä ehtiikö sitä koneelle vähään aikaan. Tässä nyt tällä kertaa tollanen vähän reilumpi pussukka. Sen saa synttärilahjaksi ihan hupsu täti, joka täyttää muka 60 vuotta.

Kortille kannet

2010-06-16T15:57:00.005+03:00

Jämäkankaat täytyy kaikki hyödyntää. Tein siis tällaisen Tellervolle. Aatokselle ja Vellamollekin piti aina tehdä, mutta ne on nyt vissiin neuvolakäyntinsä käyneet. Taskuista olisi pitänyt tehdä tukevammat, mutta menettelee ne noinkin. Ohjeen sovelsin yhdestä lompakon kaavasta, jonka Etsystä napsuttelin taannoin. Lompakko olisi todella tarpeen, joten luonnollisestikaan sitä en ole edes ryhtynyt tekemään.

Pitkiä pellavia

2010-06-15T22:14:00.005+03:00

Arvatkaa housujen väri! No, on se sentään vihreä, mutta ei kyllä tuollainen kuin yläkuvassa. Eikä tuollainen kuin alemmassakaan. Että tällasta taas tää kuvaaminen. No, eipä tuo hamekaan ole noin tunkkaisen violetti, vaan aika raikas. Keltainen viltti oli pakko panna alustaksi, kun muuten tuo lattia nielaisi kokonaan värit hameesta.

Tämä kangas on maailman ihaninta, vaikkei sitä tietysti näistä huomaakaan. Kyse on viskoosipellavasta, joka aivan hivelee ihoa. Näistä syntyi häävaatteet minulle ja Aatokselle. Housut on tehty Ottobren 1/09 Taku-kaavalla. Se sopii hyvin hoikalle pojalle, kun pikkasen kaartaa pyllynpalaa kapeammaksi.

Hameen kaava on piirretty melkoisen vapaalla kädellä. Leikkasin kankaan täysin vinoon, ja sen takia se laskeutuu aivan mahtavasti. Hame on yhtaikaa kevyt ja painava. Helmat heilahtelee ihanan raskaasti, mutta silti se on päällä niin ilmava. Tein joustamattomasta kaitaleesta vyötärön, mutta oishan tää kyllä kaivannut myös muotolaskokset. Ne vaan jäi aina törröttämään persiin päälle sen verran masentavasti, että jätin kokonaan pois, kun aika alkoi olla vähissä. Tämän arvosanaksi annan 9-. Piilovetoketju ei mennyt piiloon, ja lattariperällekin tämä jäi vähän löysäksi ylhäältä, mutta hame on älyttömän kaunis malliltaan ja sopii minulle just eikä melkein!

Yhteiset onnet, yhet haaveet

2010-06-11T16:04:00.009+03:00

Rakas siskoni vihittiin tunti sitten. Huomenna on suuret juhlat. Tein lahjaksi tilkkupeiton, joka on suurin tekemäni käsityö. Ihan parisängyn peitteeksi tästä ei ole, mutta lämmittää se tuoretta pariskuntaa kuitenkin. Käpertykööt tiukasti kiinni toisiinsa.

Tikkasin peiton käsin, ja aivan tarkoituksella keskeltä blokkeja.

Reunakanttaus aiheutti vähän päänvaivaa, mutta onnistui lopulta hyvin.

Muutamia tärkeitä yksityiskohtia pistelin linnunsilmäpistoilla.

Onnea Pauliina ja Pekka!

Tähän toi nyt tiemme, toi tiemme

Toi liittomme lähelle

Yhteiset on onnet meillä

Yhet haaveet, yhet haaveet haikiat

Itse kiitän onneani, onneani

Hyvän sain hyvän tapasin

Ketä vuotin, ketä vuotin vierelleni

Kuun ikäni sekä puolen polveain

Näin vannon mie ikuiset valat

Laadin ikiliiton

Sie itse syämeeni sijasit

Ja rauhan rakkahin rakensit

Sytytit syämen miulta

Jota ei saata sammutella

Näin vannon mie ikuiset valat

Laadin ikiliiton

Enää en sinua päästä poies

Vierelläin käyt, silmistäni näyt

Syvällä syämessäin, syämessäin

On paikka parhaimmalleni

Näin vannon mie ikuiset valat

Laadin ikiliiton

(Värttinä, Morsian)

Hopoti hoi!

2010-06-01T22:03:00.005+03:00

Piti saada kesäkassi itellekin, ja tällanen siitä sitten tuli. Nopea ja helppo, ja aika ihanakin. Turhaa nysväämistä tuli harrastettua ekan sangan kohdalla, kun ähersin pieniä piilopistoja vuorikankaaseen. Toisen kohdalla pistelin reteesti etupistoilla, ja tunnin sijaan hommaan kuluikin vain kymmenen minuuttia. Tämä on erinomainen kassi kantoliinan kuljettamiseen, jos sitä ei koko aikaa halua roikottaa päällään.

ARVONTA

2010-05-29T14:05:00.002+03:00

Klik

Maailman lapsia

2010-05-29T13:26:00.003+03:00

Yks häälahja vie kaiken liikenevän ompeluajan, niin blokataan nyt sit tällaisia pikkujuttuja ainakin.

Tykkään kovasti Alexander Henryn (vai onko se Henry Alexander, en tiiä) kankaista. Nämä pussukat on Good earth -sarjan You and me -kangasta, ja nämä tehtiin myytäviksi.

Helmat paukkuu!

2010-05-19T21:50:00.006+03:00

Tein hameen, mutta se on kuvassa vaan iso musta möntti, joten kuvasin pelkät koristeet. Nekin nyt sitten näyttäisi olevan kahdesta eri hameesta, kun toisessa on salamaa ja toisessa ei. Olen kuulkaas ollut oikein tyttökirjan sankaritar tänään! Istuskelin Saimaan rannalla kirjontakehys kourassa somistelemassa hameenhelmaa. Tämä luultavasti kasvaa kesän mittaan. Kirjonta on tosi kivaa ja nopeaa, ja tarvikkeetkin pysyy mukavasti mukana, kun pitää vaan hameen päällään. Helmaa voi aina sen verran nostaa, että sinne saa jonkun terälehden söperrettyä.

Tästä tuli sellainen puolentoista euron hame, kun kangas maksoi euron metriltä. Tämä on ohutta, hiukan joustavaa pellavasekoitetta (kenties).

Pallelle pöllöt, tyllelle tyllit

2010-05-15T21:21:00.009+03:00

Meillä täytetään kohta kuusi vuotta oikein perusteellisesti. Juhlien teemana on supersankarit ja prinsessat, ja vieraatkin toivottavasti pukeutuvat jommaksikummaksi. Aatos on urhea Pöllömies, joka nimestään huolimatta ei pöllöile, vaan pelastaa pieniä pöllöjä pulasta. Tämä sankari syntyi viime talvena, ja sen ympärille on kehkeytynyt jo aikamoinen imperiumi. Suurta elokuvatrilogiaa odotellaan valmistuvaksi ihan minä hetkenä hyvänsä, ja oheiskrääsäksi tulee muun muassa mahtavat Owlman Legot, jotka eivät maksa mitään, koska Aatos itse rakentaa ne kaikille lapsille.

Minä ompelin pöllömiehelle viitan Ottobren 4/04 kaavalla. Kuvathan on siis taas tosi laadukkaat, mutta melkein saatte selvää! Applikaatio on violettia vuorisatiinia, kuten myös sisäosa. Päällyskangas on jotain viskoosipellavaa tai vastaavaa.

Vellamon pinnessakausi se vaan jatkuu ja kirkas pinkki on ehkä niinku maailman ihanin väri edelleen. Äiti ei oo aina kovin samaa mieltä, mutta tällä kertaa olin suopea ja ostin metrikaupalla tylliä. Tää ois niinku alushame, mutta veikkaan, että se päällä pyörähdellään ihan ilman päällysmekkojakin muutaman kerran. Noin iso määrä tylliä ei meinannu millään mahtua kuvaan. Toivottavasti mahtuu sen pinnessamekon alle.

Spektaakkelina kekkereissä on sitten aarteenetsintää (prinsessat löytää helmiä ja kumilankaa, sankarit viirit ja kangastussit, pitää päätellä mitä niille vois tehdä), "aasinhäntää", mutta kiinnitetäänkin prinsessalle kruunua ja pusuhuulia, ja zorrolle viiksiä ja naamiota, ja lopuksi on ongintaa. Ahti antaa tänä vuonna jokaiselle oman purkin. Purkissa on purkkaa ja pojille silitettävät sheriffin tähdet ja tytöille nappipompulat ja -sormukset. Koitin välttää krääsän jakamista, mutta pelkkä tyhjä purkki tuntui aika karulta. Lapset valitsivat jokaiselle vieraalle sopivimman Tilda-paperin, jonka mukaan sitten purkit päällystettiin.

No nää on ikivanhat, koska tein ne näille synttärisankareille, kun tyypit olivat vuoden vanhoja. Löysin ne nyt, ja nehän sopivat puolivuotiaalle Tellervolle jo tosi hyvin! Nämä ovat suunnilleen ekat vaatteet, jotka ikinä olen ommellut, ja niistä tuli ihan hyvät. Pitäähän ne nyt blogata, vaikkeivät ihan tuoreita olekaan!

Svea mammalle

2010-05-10T16:24:00.002+03:00

Tämä äitienpäivälahja myöhästyi, koska vauva ei jättänyt eilen rauhaan. Kaava on Farbenmixin Svea. Kangas on palalöytö parin vuoden takaa. Äitiparka on odotellut paitaa siitä saakka, mutta on kai se jo kärsivälliseksi oppinut meikäläisen kanssa. Tuli aika hyvä! Peitetikkikonekaan ei ilkkunut missään vaiheessa. Toivottavasti tää nyt on hyvä päälläkin.

Kovan onnen haalari

2010-05-08T18:12:00.006+03:00

Tulihan se sieltä se kauan kaivattu velourhaalari. Aluksi suunnittelin vuorittavani tämän kokonaan, mutta päädyin kuitenkin ompelemaan vuorin pelkkään huppuun. Oikein hyvä. Tämä piti tehdä sillee ihan nopeesti vaan. Niinpä ompelin ensin vetoketjun takasaumaan. Ihmettelin vaan, että miten tää niin kummalta tuntuu. Jossain muissakin kohdissa sai purkaa ihan urakalla, eli ei tää nyt ihan sillee nopeesti vaan syntyny, mutta melko sutjakkaasti kuitenkin.

Oh my god, they killed Kenny!!!

Kaava on löytö menneiltä vuosikymmeniltä. Vähän muokkasin, ni johan tuli ihan liian iso.

Veden emännän vedenkestävä

2010-05-02T16:08:00.004+03:00

Vellamolle piti myös tehdä pul-takki, ja iskin silmäni tähän kankaaseen jo talvella. Tämä on vähän ohuempaa ja oli myös vähän nihkeämpi ommeltava, mutta ihan hyvin saumuri huristi ilman mitään tefloneita. Kaava on Ottobren 4/06 peikkotakki, mutta yhdistelin kaavan osat yhtenäisiksi. Samalla kaavalla olen tehnyt myös tämän takin, ja se on Vellamolle hyvä malli.

Sen verran kuitenkin motkotan, että Ottobren kaavoissa tuntuu useinkin käyvän sitä, etteivät osat ihan sovikaan toisiinsa. Luulin aiemmin, että vika on minussa, mutta kun kaikki muut kaavat toimivat moitteettomasti, niin ehkä se sitten voikin olla jossain muualla. Tällä kertaa huppu ei ihan sopinut pääntielle. Jouduin koristelemaan puutetta nauhalla. Aluksi yritin jättää hupun tasaisesti molemmilta puolilta vajaaksi, mutta se ei jostain syystä asettunut niin. Käyttöä ei haittaa onneksi lainkaan.

Poikalahjoja

2010-04-25T06:41:00.006+03:00

Ainakin 8 työtä on viimeistelyä vaille valmiita, joten en saa niitä tehtyä... Jostain syystä napit, nepit ja kanttaukset ei vaan tapahdu. Mutta synttärit on hyvä deadline! Ystäväpiirissä on pilvin pimein tuoreita 6-vuotiaita poikia, ja niille pitäis jotain keksiä. Eilen syntyi tällaiset.

Tähän idean imaisin näistä, ja lapset valkkasivat yhden silmän ja piikkihampaat päheimmiksi. Hopeinen trikoo on aika vinkee! Silmänä on Kam-neppi. Kerrankin ei haitannut, että se napsuva puoli meni lyttyyn.

Sitten on ihan tavallinen vetoketjupussukka. Kai muillakin kuin meidän pojalla on paljon pieniä aarteita tällaiseen?

Norsuja, tuulipusseja ja pyörätuoleja

2010-04-14T09:08:00.010+03:00

On se onni, että lapset on nyt olleet kipeinä. En nimittäin ostanut uusia ulkovaatteita pieneksi jääneiden tilalle, vaan päätin tehdä ne itse. Nyt on puolet valmiina... Ollaan siis toipilaita vielä vähän aikaa.

Aatokselle takki ilman mitään kommervenkkejä. Hupussa sentään on pätkä heijastinnauhaa. Kylläpä muuten näyttää huonoilta nuo norsujen kohdistukset! Livenä ei oo ihan noin raaka tuo heitto.

Opettelin vihdoin vuorittamaan näin, että vetoketju on vuorin ja päällyskankaan välissä. Olisi kannattanut kokeilla jo aiemmin, kun oli niin helppoa.

Sitten housut Kangastukun FOV-ulkoilukankaasta. Sinänsä tylsät, mutta treenasin tässäkin tuota sisäpuolta. Eniten muuten meni aikaa kuminauhan pujottamiseen. Vellamo on niin hoikka, etten vaan voinut uskoa, ettei sitä tarvitse kauhean pitkää pätkää, ja aina kun sovitettiin, se riivatun nauha karkasi jostain päästä.

Lahkeissa on siis tuulipussit. Tätäkään en ollut tehnyt ennen.

Ainoa söpöily on sisäpuolella tuo nauhanpätkäle. Kunhan teen Vellamon takin valmiiksi, voisin siitä kankaasta vielä applikoida jonkun kuvatuksen lahkeeseen. Nyt vaan piti saada valmista.

Tein vielä Haije-mummolleni synttärilahjaksi viitan. Mummo ulkoilee enää pyörätuolissa, joten tein tällaisen, jonka selkäosa on huomattavasti lyhyempi. Tämä kangas on ihan Haijen tyyliä, ihan varppina sillä oli jotain tällaista takkia, kun olin lapsi. Siksipä tämä päiväpeitto oli ihan täydellinen löytö! Kaava on Suuresta käsityölehdestä muutaman vuoden takaa.

Käsiaukot on tarpeelliset.

Tää maatuska on niin Haijea!

Arvontatiedotus

2010-03-30T14:52:00.001+03:00

Täällä ihanat pöllöt arvottavana!

Tanhumekko

2010-03-29T10:14:00.008+03:00

Tää päällä mennään tänään tanhuun. Tarkoitus oli tehdä ihan vaan Me&I-kopio, mutta homma karkasi käsistä. Pilvivelour Ikasyriltä ja loput jämäpaloja.

Linnuilla on ihan pikkuruikkuiset napit silminä.

Polvekenauha on Vellamon mukaan ruohikkoa.

Takana on maisemia, muttei lintuja.

Oon kyllä tosi tyytyväinen tähän!

Nappikauppaa

2010-03-15T13:58:00.006+02:00

Nyt löytyy Taitomaasta pinnejä, sormuksia ja ihan vaan nappeja.

Lisää, lisää!

2010-03-13T08:14:00.012+02:00

Nyt kun näitä nappeja on ihan valtavasti, pitää keksiä jotain käyttöäkin. Tästä lähtien syntyy siis pinnejä ja sormuksia. Vanhempi tytär on ainakin aivan tohkeissaan näistä, mutta kyllä tuo meikäläisen sinänsä ihan aikuinen pikkusiskokin päästi muutaman ihq-kiljaisun näiden äärellä. No, itsekään en pysynyt aivan tyynenä, on nää niin söpösöpösöpöjä!

Pikkasen vielä joudun etsimään sitä oikeaa liimaa. Pinnien kanssa tuli yllättäviä ongelmia, vaikka luulisi, ettei niissä mitään ongelmia voisi ollakaan.

Zakka on ehkä suosikkini juuri nyt.

Mutta näissä psykedeelisissäkin on sitä jotain.

Nämä edustavat retrolinjaa. Kankaat on muuten paljolti samoja kuin noissa aiemmissa vetoketjupussukoissa!

Tilda taas on aina tilda. Se vaan on niin ihana.

Nappisoppaa

2010-03-09T13:18:00.004+02:00

Nää on niin koukuttavia! Onneksi tarvikkeita on tulossa satamäärin lisää, kunhan posti kulkee maapallon toiselta puolelta. Näistä sitten syntyy yhtä sun toista hauskaa. Panen varmaan osan Taitomaahan myytäväksi. Ekat pussukatkin sain jo kaupaksi, kiva juttu!

Taitomaassa tavataan!

2010-03-08T16:21:00.003+02:00

Arpajaisista jäi yhtä sun toista yli, joten iskin ne Taitomaahan kaikkien ulottuville. Voittaja valitsi ruskean lehtikuosin, ja itselleni jätin ruskean sydänpussukan. Jotain uuttakin on tulossa. Posti toi tänään paketin Hollannista, josta tilasin aika mainioita kankaita, vai mitä? Kuten arvata saattaa, pikkureppuja on ainakin tiedossa.

Arpa on heitetty!

2010-03-07T20:57:00.005+02:00

Arvoin täällä, vaikka olisinkin halunnut käyttää jotain mainiota lottopallokonetta. Tämä vekotin tarjosi numeroksi 31, ja useamman laskutoimituksen ja tarkastuskierroksen jälkeen voin julistaa voittajaksi

(rumpujen pärinää)

PIIAN.

Kävin tietysti heti pläräämässä Piian blogin suunnilleen alusta loppuun, ja nyt vähän jännittää, kun pitää lähettää oma räpellys niin taitavalle ompelijalle. Toivottavasti pussukalle löytyy joku elämäntarkoitus. Piia, laita sähköpostia, osoite löytyy tuolta vasemmasta palkista ylhäältä. Tarvitsen luonnollisesti sinun etanapostiosoitteesi, ja kerro ihmeessä minkä pussin haluat.

Hirveän kivaa, kun olette käyneet täällä! Käykää toisenkin kerran! Tulen kyllä aina vastavierailulle, jos vaan kommentista selviää kenen luo.

Arpajaiset!

2010-03-04T09:33:00.005+02:00

Vielä muutama syntyi. Nyt on kymmenen vaihtoehtoa voittajalle. Vähän ovat eri kokoja ja malleja, kun käytettävät kangaspalat ovat mitä sattuu. Kiva kun on paljon osallistujia! Ajattelin, että ehkä joku kymmenkunta kommenttia tulee... Olen nyt löytänyt monta uutta kivaa blogiakin, kun olette jättäneet puumerkkejänne tänne.

Nyt näitä pussukoita tulee ihan pilvin pimein, kun menin Polan jäämistöistä ostamaan järjettömän nipun vetoketjuja. Tämä on kyllä hyvä tapa kuluttaa kankaanloput, joita ei oikein raaski heittää poiskaan.

Näistä siis arvotaan ensi sunnuntaina yksi pussukka uuteen kotiin. Arvontaan voi osallistua jättämällä kommentin, ja palkinnon saa valita ihan itse. Todennäköisesti vaihtoehtoja syntyy vielä lisääkin tässä matkan varrella. Pussukoissa on vuori ja joissakin myös joku nauhanpätkäle sivussa. Jotakuinkin kaikki kankaat ovat ehtaa retroa (paitsi näistä tuo sininen on ehtaa 2000-lukua), mutta mielessä singahtelee sellaiset romanttiset tildapitsihörhyläsöpöilypussukatkin. Katsotaan nyt, mitä tästä vielä syntyy. Ja jos nyt kukaan edes osallistuu :o).

*Muoks*

Lisäilen tähän samaan kuvia uusista pusseista. Nää on kaikki kisassa mukana.

Isälle ja tyttärelle

2010-03-02T14:07:00.004+02:00

En ole ihan varma, saisiko villi norsulaumakaan konservatiivista miestäni pukeutumaan tähän paitaan, mutta pakko se on ainakin kerran pitää, ettei hormonihuuruinen vaimo menetä malttiaan. Tellervo sen sijaan ei vielä pane hanttiin, joten näissä haalareissa on tarkoitus viettää ensi kesää. Mitoutuksesta en tosin ole ihan varma, mutta lahkeitten mittaa on helppo muutella.

Isin paita ei ole vielä tavannut peitetikkikonetta, siksi helma repsottaa. Kaava on Joka tyypin kaavakirjasta. Olisi saanut ehkä olla isompi koko, tuo on vähän sellainen piukka malli (mies suvaitsi kokeilla jo). Toisaalta tämä kangas on niin pehmeää ja mukautuvaa, ettei haittaa kovin paljon.

Tellervon haalareitten kaava on mukailtu Ottobren 6/09 kaavasta. Kankaat on Jofotexiltä.

Pussia pukkaa

2010-02-27T21:18:00.003+02:00

Olisin halunnut tehdä heti toisen repun, mutta ei ollut tarvikkeita, niin tein sitten pikkupussukoita. Kätköistä löytyi hirveästi pieniä vetoketjuja, joita nyt sitten rohkeasti lähdin kiinnittämään. Uudessa koneessa on loistava vetoketjupaininjalka, mutta sekään ei ihan riitä mullistamaan sitä tosiseikkaa, että kyllä noitten vetskareitten päädyt jää aika pullukoiksi. Joku konsti täytyy keksiä.

Olin ahkera ja vuoritin melkein kaikki. Tummat pussit on samettia, värikkäämmät puuvillaa. Nää on kyllä aika kivoja. Mitähän niihin piilottais?

Karamellikassi

2010-02-25T15:31:00.006+02:00

Jompikumpi meistä on melko taitava, minä tai Pahvi, tai sitten vaan olemme aika hyvä pari. Tästä tuli iiiiihana! Tykkään oikein kovasti! Vaikeaa oli lähinnä osien yhdistäminen, vaikka luulin sen olevan ihan piece of nakki. Terekin meni pääosin tosi hyvin. Se olisi saanut olla vähän palleroisempi, mutta kotona nyt oli hyvin ohutta nyöriä, jota nöyrästi käytin. Ainoastaan kahvan kohdalta tere jäi loppujen lopuksi piiloon, koska siinä vaiheessa oli jo ihan mahdotonta tehdä asialle mitään. Mutta se näyttää ihan oikealta repulta! Joka suunnasta!!!

Pääsin myös kokeilemaan ompelukoneella puolaamista suoraan neulasta, kun Pfaff on ymmärtänyt, että herkästi hermostuva ompelija jättää muuten kaikki työt kesken. Kyllä on näppärää! Ja se IDT-syöttö se vasta ihmeellisen ihana onkin! Kangaskerrokset suorastaan kipittävät neulaa kohti ihan itsestään!

Kesäkassi

2010-02-19T14:37:00.006+02:00

Pikkusiskoni näki tämän kassin, ja halusi samanlaisen, mutta isomman. Samaiselle siskolle tein aiemmin täällä näkyvän puikkopussin, ja siskohan valkkasi samaa kangasta laukkuunsa.

Laukussa on pieni sisätasku, joka on tavallisella rengasnepillä kiinni. En ole vielä päättänyt, tuleeko tähän Kam vai Prym varsinaiseksi nepiksi. Magneetti olisi ollut kivoin, mutta niitä ei nyt tähän hätään ole tarjolla.

Kaava on sama kuin tuossa aiemmassa laukussa, mutta vaan pidennetty versio. Vähän enemmän saisi olla vekkiä näin isossa, mutta tää nyt olikin kokeilu. Tämäkin kangas on Marimekkoa, mutta olen jämäköittänyt sen tukikankaalla. Aika kiva tuli.

Tyttöversio

2010-02-18T13:23:00.002+02:00

Samasta kankaasta ja saman lehden kaavoilla kuin edellisessä postauksessa tein nyt sitten sopivaa kokoa. Yllättävää kyllä, kahdellakin eri tavalla voi mokata tuon haarakappaleen kanssa! Se eka on tietysti se perhosefekti, mutta toisella kerralla onnistuin ompelemaan etukappaleesta ihan väärän reunan kiinni haaraan. Tosi huolellista. Kuminauha ei oo nyt ihan nätisti kiinni, mutta toimii kuitenkin.

Tosi miehekkäät

2010-02-17T20:13:00.004+02:00

Yksiä kalsareita tekee koko päivän, kun talossa on kuusikiloinen diktaattori. Itse asiassa tein kyllä kahdet, mutta tyttökalsarit olivat väärää kokoa. Leikkasin ensin palat kokoon 116, mutta ne olikin Ottobren tapaan niin suuret, että sinne olisi mahtunut suunnilleen meikäläisen oma hehtaariarse. Tein sitten kimmastuksissani kokoa 86, ja ne ihme kyllä mahtuivat tyttärelle, mutta olivat aavistuksen verran liian pienet. Mainittakoon, että tyttö täyttää toukokuussa kuusi vuotta, ja käyttää noin muuten 116-122 cm vaatteita...

Mutta nämä miehiset ovat ihanat! Ja niissä se koko 116 on ihan sopiva saman koon miehelle. Kaavahan on Ottobresta 4/04, mutta tähän en tehnyt mitään kanttauksia saumoihin. Kangas on Nanson ohuehkoa trikoota ja resori Eurokankaasta jotain ihanan häiritsevästi vääränväristä.

Tähtianis arpoo

2010-02-15T08:32:00.000+02:00

Menkääs osallistumaan!

Paljon iloa Pfaffilaatikosta

2010-02-13T13:03:00.006+02:00

Mitä ihanaa olenkaan saanut! Tällä vois tehdä vaikka ihmeitä! Ekaksi tein kuitenkin laukun. Kangas on Marimekkoa, vuori jotain tilkkukangasta. Malli on tosi kiva, mutta tein sen verran vauhdikkaasti, ettei siitä ihan symmetristä tullut. Annoin sen Vellamolle, joka ei niin tarkkaan syynää mittoja.

Ja vähän aikaa sitten tein lapsille housut pitkästä aikaa, kun niistä on ollut pulaa jo kauan. Punaisissa on liian löysä resori vyötäröllä, vaikka kertaalleen jo pienensin sitä. Vihreissä taas pitäisi olla resoria nilkoissakin, mutta kun se on ärsyttävä laittaa noihin leveneviin lahkeisiin, niin laitoin kuminauhan vaan. Sitten korjataan, kun pöksyt ovat auttamattoman lyhyet. Ehkä.

Tekstiilikaksoset

2010-02-03T09:29:00.003+02:00

Taas oli pakko tehdä kaksi melkein samanlaista. Tein ne sarjatyönä, mutta mokasin oranssin pääntien taas pariin otteeseen. Onneksi peitetikillä saa silti aika nättiä jälkeä aikaan. No, ennemmin tuolta silmään pistää sininen läntti hihassa. Että lapset kehtaakin heti ruveta elämään uudet vaatteet päällä!

Kukkia ja pilkkuja

2010-02-01T10:16:00.005+02:00

Tykkään tosi kovin vakosametista! Yhdessä vaiheessa Eurokankaassa oli ohuita finecordeja, jotka maksoivat muutaman hassun euron metriltä. Ostelin niitä sitten aika paljon.

Tästä samasta kankaasta olen tehnyt itselleni äitiyshameen, jota tosin voin käyttää edelleen (voi tyrmistys!). Vähän aikaa sitten myin kaikki Vellamon hameet kirpputorilla. Tänä aamuna oli aika närkästynyt neiti vaatekaapilla, joten piti äkkiä tehdä uusi. Poimutuksissa olisin voinut olla vähän tarkempi, ja kuminauhakujakin meni pieneltä matkalta harmillisen kapeaksi, enkä voinutkaan laittaa leveää kumpparia. Tyttärelle se on kuitenkin tosi mieluinen.

Nämä housut taas sain valmiiksi jo joku aika sitten, finecordia nämäkin. Näitten kohdalla rikoin ompelukoneeni, onneksi ihan viime senteillä. Nyt siis pärjäilen vähän aikaa saumurilla ja peitetikkikoneella. Uusi kone on kyllä jo kiikarissa. Housut ovat tosi hyvät hoikalle tytölle! Kaava on muokattu Ottobren 1/09 Taku-kaavasta, siitä on vain vähän otettu pyllyn puolelta sisään ja levennetty lahkeita.

Hyvää uutta vuotta

2010-01-31T12:30:00.011+02:00

Ehdinpäs vielä tammikuussa toivottaa tämänkin. Tuli noottia, etten ole vaivautunut blogiani päivittämään, joten tulkoon tässä nyt jotakin rävellyksiä sitten.

Toissapäivänä ja tänään syntyi paidat, jotka ovat parit keskenään. Kankaat on toki ihan eri paikoista hankittu ja eri aikaankin, mutta molempia piti saada. On suuri etu, kun on kaksoset. Niille voi ja pitääkin olla vähän niin kuin samanlaiset, mutta kuitenkin erilaiset vaatteet. Siinäpä oiva syy ostaa kivoja kankaita eri väreissä! No, näistä kaikki muut ovat jo ehtineet omat versionsa omissa blogeissaan esitellä, mutta meidän värivalinnat olivat nämä. Viidakkopaidan turkoosi resori olikin aika plöröä, enkä saanut sillä kauniisti kantattuapääntietä, joten piti vaihtaa tavallinen resori vaan. Maatilapaita taas onnistui yli odotusten. Ompeluvaiheessa kirosin vain sitä, etten ostanut useampaa rullaa lankaa, vaan puolasin yhdestä rullasta kahdelle puolalle. Kummastakin puolasta loppui sitten kesken se lanka, toisesta kahteen kertaan.

Tässä sitten pari lahjaa pienille kivoille tytöille. Heppoja olen tehnyt ennenkin, ja se vaan on niin kiva! Vakosamettisessa pussukassa oli ompelukuvia.

Tämän tein jo jouluksi. Marimekon kankaasta raaskin tehdä puikkopussin siskolleni. Sen seurana oli pari kerää äärettömän taitavan ystäväni värjäämiä lankoja.

Veljeni vaimoineen sai pellavaisen saunatyynyn ja laventelisaippuan. Kaurapussejakin tein, mutta ei niistä mitään kuvaa ole. Kuvitelkaa ne.

Kalsarisammarit ja muuta nopeaa.

2009-12-22T15:33:00.005+02:00

Nyt on vähän sellanen meininki, että nopeasti on saatava edes jotain aikaiseksi. Siksi kuvatkin saa maata kenollaan. Kangaskasan pohjalta löytyi vakosamettia, jossa on tällainen kalsarimainen kuosi. Aatoksesta se kuitenkin oli kiva, joten siitä tuli housut joulunviettoon.

Vellamo taas sai pikamekon. Kaava on Ottobren 1/09 Kerttu vai mikä lie olikaan. Se on kuitenkin tarkoitettu puuvillapopliinille, ja tuo sametti on vähän liian jäyhää noihin kuminauharypytyksiin.

Ja yksi ihana juuri neulomaan oppinut ekaluokkalainen saa puikkopussin, joka tosin on ladattu vasta virkkuukoukulla. Pussissa oli ongelmia, koska se on kirppislöydöstä tehty. Aihiona oli siis vanha kappa, josta halusin hyödyntää sekä reunapitsin että valmiin käännöksen. Tein sitten sen mukaan, ja vähänkö nyt ärsyttää, kun tuo ylälipare jäi sitten sen takia vinoksi, että joku toinen on sen ommellut joskus niin. Kerrankin kun oisin ite tehny ihan suoraa! Mutta on se aika söpönen pussukka silti, ja varmasti ajaa asiansa.

Valepuvut vartissa

2009-12-15T22:37:00.009+02:00

Tai ehkäpä toi eka yritelmä oli sellanen puolen tunnin pupu, kun siinä piti hetken aikaa ajatellakin. Nallepuvun kohdalla annoin vaan saumurin laulaa, ja tollasen pörrökasan jälkeen se alkaakin olla huoltoa vailla.

Halusin siis tän tyyppiset puvut, mutta hupun sijaan erilliset lakit. Lasten on helppo pukea hihattomat vaatteet päälle ja kas, leikki on valmis! Käytin kaavana yhtä Ottobren liivimekon kaavaa, mutta helmaan laitoin kuminauhaa, jotta puku vähän pussittaa.

Persiissä on sitä hännäntypykkää. Ompelin vimmatusti, mutta kyllä ne varmaan irtoaa jossain vaiheessa.

Hatuista ei saa näköjään järkevää kuvaa ilman päätä, ja niitä ei oo nyt tähän hätään tarjolla. Mallina oli vähän Tintun ja Naavanutun korvahatut, mutta jätin kaikki solmut ja nauhat ja sen sellaiset kiinnittimet pois. Niskassa on vähän kuminauhaa pyöristämässä lätsän muotoa, ja ehkä ne pysyy päässäkin paremmin niin. Mitään ei ole vuorattu eikä nurjaa puolta ole erityisesti ajateltu, kun tiedän jo valmiiksi, ettei lapset anna sille tässä tapauksessa arvoa kuitenkaan. Ja nää sit menee pukinkonttiin, eli suut umpeen meidän lasten lähettyvillä.

Aina toisinaan täytyy värikoodata lapset, kun ihmiset luulee Aatosta tytöksi muuten. Tosin nää on yöpuvut, eli aika harva pääsee nyt helpolla. Ihmiset kyllä kyselee vaikka mitä kaksosista. "Onko teillä tyttö ja poika?" No joo, on. "Onko ne identtiset?" No öh...

Mutta kangas on siis Nanson hauskaa löperöä trikoota ja kaava Ottobresta 6/09. Punainen resori loppui kesken kaiken, piti tulla pitkät käännettävät resorit siinäkin lahkeisiin, mutta näillä mennään.

Porkkananenä

2009-12-07T20:06:00.003+02:00

Nää menee pukinkonttiin, en paljasta juuri mitään. Mutta alan ymmärtää peitetikkikoneen sielua yhä paremmin. Jopa kuminauhakujan sain ihan kauniisti sillä tehtyä.

Riittävästi seitsenminuuttisia takana

2009-12-05T13:13:00.006+02:00

Onpas taas vino kuva, voi hyvän tähen! Ihan suorat haalarit ne on, uskokaa vaan.

Nämä joustofroteehaalarit ovat olleet viimeistelyä vaille valmiina jo pari kuukautta. Niistä puuttui nepit, kanttaus ja resorit, ja tänään päätin ne tehdä. Ja kyllä, tänäänkin olen muutaman minuutin välein imettänyt, vaihtanut vaippaa, röyhtäyttänyt, pyyhkinyt pukluja tai sitten palvellut sairastavia isompia lapsia. Aika hitaasti meni, mutta tuli se valmiiksi.

Näissä on nepit haaruksissa, mutta resorissa ei. Ihan hirveästi en tykkää noista Kam-nepeistä. Vaipoissa ne on hyvät ja ehkä ne isommat on ulkotakeissakin ihan ok, mutta jotenkin nää ei vaan tunnu hyvältä. Sen sijaan peitetikkikoneen ääressä olen ollut tänään oikein tyytyväinen! Noissa tiukoissa kurveissa senkin kanssa on hankalaa, mutta kyllä sillä niin ihanasti kanttaa!

Soreasti koreasti

2009-12-04T16:06:00.003+02:00

Osallistuin joulukuusenkoristevaihtoon, josta tuli kaikenlaista somaa. Vellamo takavarikoi yhden kimaltavan koristeen heti, niin sitä nyt en sitten saanut kuvaan. Nyt en valitettavasti tiedä mikä tuli keneltäkin, mutta jos tekijät eksyvät tänne, niin saa ilmoittautua.

Minä tein nämä.

Ikuisuusprojekti

2009-11-29T16:16:00.002+02:00

Meidän isot lapset olivat tänään tanhun leirillä, ja olin ajatellut ommella oikein perusteellisesti. No, ei kannata niin kauheesti ajatella. Lähes koko leirin ajan kanniskelin yhtä puklailevaa ja puuppailevaa metsänneitoa, jolla oli hyvä olo vain äidin sylissä (ja niin hankalassa asennossa, ettei kantoliinaa kannattanut harkitakaan). Sain siis aikaiseksi yhden vaipan. Tai en itse asiassa sitäkään, se tuli valmiiksi vasta kun lapset olivat jo kotona. Se siitä joulupajasta sitten.