Suuret kiitokset!

Merjuska on myöntänyt minulle tällaisen kaunottaren tällaisilla ehdoilla:

1. Valitse viisi blogia, joita arvostat luovuuden, kuvituksen, mielenkiintoisen sisällön ja / tai blogosfääriin tehdyn panostuksen johdosta millä tahansa maailman kielellä.

2. Jokainen annettu palkinto on henkilökohtainen ja sitä annettaessa mainitaan blogin kirjoittajan nimi sekä linkitetään palkittavaan blogiin.

3. Palkinnonsaaja panee palkinnon logon blogiinsa.

4. Logo tulisi linkittää alkuperäispalkinnon osoitteeseen.

5. Palkinnonsaaja julkaisee säännöt omassa blogissaan. Kansainvälisen, Uruguaysta alkunsa saaneen palkinnon alkuperäiset säännöt ovat tässä.

¤¤¤¤¤¤

Ja näille minä sitä nyt sitten jakelen:

1. Beth

2. Tilli Mössönpoika ja muita ihania

3. Marja Kristiina

4. Inkivääri

5. Villakettu

Tarvinneeko edes perustella tällaisia? Johan sen huomaa vilkaisullakin, että aarrekammioita ovat kaikki. Kiitos teille, kun teette niin upeita juttuja! Toivottavasti edes jollain riittää tarmoa jakaa pystiä eteenpäin, on nimittäin kiva nähdä millaisia blogeja ne omat suosikit suosivat.

Talvea odotellessa

Tilasin lapsille uudet toppapuvut Sisukkaasta. Nämä tulevat kuitenkin joululahjana, joten pisteet menee joulupukille.

Poikamme saa tuon punaisen. Hän on oma tähtiprinssimme. Tyttärelle ostan aika paljon ruskeaa ja vaaleanpunaista, ja sitä on tälläkin kertaa tarjolla palleroiselle.

Eka enkeli, toka tonkeli ja kolmas kovanokka

Näitä en ollut ennen vielä tehnytkään, mutta nyt niitä syntyy ihan liukuhihnalta.

Eka

Toka

Kolmas

Isänpäivän iloinen kakku

Lapset halusivat ehdottomasti keltaisen kakun. Tällainen luomus siitä toiveesta sitten sukeutui. Sisällä oli valkosuklaamoussea, joka teki kauppansa niin hyvin, että samaa tilattiin myös joulupöytään. Ehkä joku toinen väri sitten kuitenkin.

Suklaakalenteri

Tiukkapipoäiti ei osta lapsilleen oikeita suklaakalentereita, mutta myöntyy sentään tekemään suklaansävyisen kalenterin.


Tilkut ovat niitä luukkuja. En pannut numeroita ollenkaan. Jos joku ei löydä päivän yllätystä ilman sellaista, joutaakin olla ilman. Päivämäärän voi tarkistaa jostain ihan muualta.


Toteuttamisessa oli aika paljon ongelmia. Pääsääntöisesti ongelmat ratkeaisivat sillä, että AJATTELISI etukäteen, mutta kun työn eteneminen on sellasta "ai hitsi, täähän meneekin sit näin, jos kerran teki näin". Ja sitten puretaan, kiristellään hampaita, kiukutellaan lapsille, ärjästään aviomiehelle, ommellaan uudestaan ja tyydytään vastahakoisesti lopputulokseen. Lisäksi jotkut alkeelliset tilkkutyövälineet, kuten hyvä viivain ja alusta, saattaisivat helpottaa.


Hei kuinka monta kertaa ihminen on niin pälli, että tekee saman virheen uudestaan? Tai oikeastaan niin tolvana, että muistaa kyllä, että ai niin, tässä kohdassa olen ennen tehnyt virheen, mutta tekee sen silti taas. Opinkohan koskaan laittamaan vanukerrosta oikeaan kohtaan ihan ekalla kerralla, vai joudunko joka kerta katsomaan, että niin se vaan menee sinne takapuolelle, jos sen änkee ompeluvaiheessa päällyskankaiden väliin?


On se nyt kuitenkin minusta ihan nätti kalenteri, saa kelvata meille ainakin tänä jouluna. Mitäs itse tykkäät?