Eilen illalla palava virkkaamisen tarve yltyi niin hurjaksi, että yritin virkata ensin muliinilangalla (ainoa koukkuni on 3,5 mm...). No siitähän tuli pelkkää sanomista, eikä ihan nättiäkään (se sanominen siis). Kun tarpeeksi pengoin, löysin jotain tunnistamatonta kiharaista lankaa, jota olen käyttänyt itse asiassa nukkehahmojen tukkana. Eipä se silläkään virkkaaminen mitään lystiä ollut, varsinkaan kun ei ollut mitään ohjetta. Ei kyllä suunnitelmaakaan, että sikäli ei niin väliä lopputuloksella.
Aika paljon pienempänä tyttönä virkkasin jotain tuollaisia kukkasia satamäärin ja yhdistelin ne sitten mekoksi. Se oli silloin tietenkin kokonaan musta. Tyttäreni mielestä tämä valkea on maailman kaunein lumitähtönen. Johan nuo toukokuun helteet vissiin riittikin tän kesän aurinkoannokseksi.
Virkkaaminen on loistavaa hommaa. Paljon näppärämpää kuin neulominen, purkaakin voi vetämällä. Ei pala hermo niin herkästi, siipalla tai naapurillakaan. Täytyy hankkia se Stich'n bitchin Happy hooker kirja, jos sen kerran suomeksi saa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti