Ehkä lievää kireyttä ilmassa näiden askartelujen aikaan, mutta toivottavasti lahjan saaja ei saa lorukorttien mukana näitä ankeita viboja. Ystäväperheen Kerttu siis täyttää 4 vuotta, ja suurin odotuksin lähdin lorupussia tekemään. Pussi on vielä ajatuksen tasolla, mutta kai sitä ehtii parissa tunnissa yhden sellaisen ommella. Se varsinainen sisällöntuotanto olikin sitten yhtä suoltamista. Luulin olevani tosi nokkela ja näppärä, mutta inspiraatio kompastui omiin jalkoihinsa heti alkuun. Valitsin runot Kirsi Kunnaksen, Elina Karjalaisen ja Leena Ravantin kirjoista, eli niissä ei ole mitään vikaa. Sen sijaan korttien toteutus tökki alusta pitäen, ja korkealentoinen tavoitteeni kahdestakymmenestä kortista typistyi yhdeksään korttiin. Lapsista nuo ovat kuitenkin tosi kivoja, eli kai sitä voi olettaa Kertunkin niistä tykkäävän. Kun nyt vielä sen penteleen pussukan saisi tehtyä, niin ei tarvitsisi ajella Prisman kautta juhlimaan.
Jaahas, kuvatkin on vähän epätarkkoja taas. Niissä on siis kovasti Tildaa taas. Tarkoitus oli kirjoittaa ne runotkin tänne, koska korteissa ne ovat takapuolella, mutta en kertakaikkiaan saanut kuvia ja tekstejä asettumaan aloilleen. Ehkä pieni anarkistinen asenne sopiikin tähän projektiin, mutta juuri tässä vaiheessa se ilmenee siten, että jätän teidät tyystin ilman runoja. Ja kuitenkin tarjoilen nuo kuvat!
Buhahahaaaa!
Jaahas, kuvatkin on vähän epätarkkoja taas. Niissä on siis kovasti Tildaa taas. Tarkoitus oli kirjoittaa ne runotkin tänne, koska korteissa ne ovat takapuolella, mutta en kertakaikkiaan saanut kuvia ja tekstejä asettumaan aloilleen. Ehkä pieni anarkistinen asenne sopiikin tähän projektiin, mutta juuri tässä vaiheessa se ilmenee siten, että jätän teidät tyystin ilman runoja. Ja kuitenkin tarjoilen nuo kuvat!
Buhahahaaaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti