perjantai 4. heinäkuuta 2008

Ei ne purkit vielä loppunu!

Hyvän tähden, unohdin keittiötohinoissani kokonaan ne purkit, jotka somistavat käsityöhyllyäni! Eli lisää Tildaa, pari muutakin ihme kyllä. Useimmat ei-tildat olen antanut äidilleni, jonka pakotin liittymään Unelma-kerhoon, jotta saisin sieltä toisenkin Tilda-purkkisetin, joita liittymisetuna oli saatavilla. Onneksi äitini on suhtautunut pitkämielisesti tällaiseen touhuun.

Oi, miten ihanaa on sitten päästä uuteen taloon näitä asettelemaan sinne tänne! Harmi ettei keittiöön jää oikein sopivaa seinätilaa, ois muuten kiva laittaa sellainen vanhanaikainen pikkuisen pöhkö hylly pelkästään purkeille. Kun kaikki ihan oikeassa hyötykäytössä olevat purkit on kuitenkin keittiön laatikoissa jauhoineen ja ryyneineen, eikä näitä halua piilotella mihinkään ovien taakse. Ne hyödylliset saa sitten olla sitä käytännöllistä tupperia. Myönnän siis, ettei näillä kaunottarilla erityisesti mitään tee. No, ne näkkärit keksin laittaa yhteen purkkiin, yhden leivon silloin tällöin täyteen kauralastuja tai muita pikkuleipiä (mutta se tyhjenee tosi nopeasti). Muissa voi olla jotain pikkusälää. Käsityöhyllyssä sentään on tilkkupurkki, nappipurkki, nauhapurkki ja leimapurkki. Aika moni on silti ihan typötyhjä...

Meidän mökillä on kerrassaan suloiset ikivanhat kermanvalkoiset purkit, joissa on kuvana hurmaava niittykukkakimppu. Rakastin niitä jo lapsena, ja haaveilin, että joskus isona veisin ne omaan kotiin. Kuitenkin jollain tavalla pidin niitä hiukan liian mökkimäisinä, ja pitkin ikääni olen yrittänyt tavoitella jotain hiukan sinnepäin olevaa. Nyt tiedän, että etsin jo silloin Tildaa, ihan pikkulikkana.


Lapsilla on muuten Tilda-penaalit ja jokunen muukin ihanuus, mutta niitä en ole kuvannut. Ai niin, onhan meillä Muumi-purkkejakin! Ja sellainen huikean suloinen keksipurkki, jossa on upeat satukuvat! Ja lumiukkopurkki! Ja Villeroy & Bochin piparipurkki! No, palataan asiaan vähän lähempänä joulua.

Hmmm... tekiskin vähän mieli ruveta ompelemaan joulusukkia. Nythän ollaan jo juhannuksen tällä puolen, ei se ole omituista enää.
Eihän?

Ei kommentteja: